-->

21/01/2017

My Weird And Sad Experience with Manchester

I'm excited to tell you guys about my trip to Ireland & England! I thought I'd start with Manchester, where the people seemed to have a somewhat... unique way to be polite, at least judging by my three encounters:


-at Piccadilly train station-

"Oi! Your not allowed to have a bobble hat and use your phone there!" 
Wait, what? Err... haha?
"Take a seat, take a seat!"

-at a fish n chips restaurant-

"Well doesn't that fish look GORGEOUS!"
Yup, I agree. Why are you stating it, though, all the way from the other table.
Isn't it, it's really delicious!

My GORGEOUS dish, which was pretty damn tasty, to be honest.



-early morning in Gay Village-

"Miss, miss, saw you had a nice camera, could you take a photo of us?"
Umm...they're three homeless men. No, just... no. What would you do?
Sorry guys, I'm not gonna take a picture of you. 
"Miss, I insist. You'd get a nice photo of us bums and our tents."
I'm sorry, have a nice day...


My relaxing 5 o'clock cuppa when it was too cold to stay outside. Trying out mango-strawberry tea.
Then let's go over to the sad part of my experience. John Rylands Library was closed between Christmas and New Year, so I didn't get to see that. Shit. They've also stopped doing underground tours for now, so I couldn't explore the tunnels of the city. I did visit the Science Museum, which seemed cool, but I didn't stay there for more than one hour because it was full of screaming kids. It was so cold I practically ran to the hostel around 5 PM, hands all frozen, and stayed in contemplating the meaning of life (actually watching Outnumbered on netflix) Sad, eh?


However, there were lots of things I enjoyed, like strolling down the streets, discovering vintage shops in the alternative Northern Quarter, shopping (which I NEVER usually do while I'm travelling but they have River Island!!) drinks and chats with another solo-traveller and, last but not least, eating. The latter included scrumptious Indian food, the original fish n chips and my childhood favourites like salt&vinegar crisps, monster munches and wispa! Manchester was a lively city full of contrasts in architecture. But like I already said to a fellow traveler; it's probably a nice city to live in but there isn't really much to see for a tourist. 

10/01/2017

Why Learning Languages Will Change Your Life


Mä rupesin yks päivä miettimään, millaista elämä olisi jos ei osaisi muuta kuin omaa kieltään. Kuinka monta upeaa tilaisuutta olisikaan jäänyt käyttämättä, kuinka montaa ihanaa ihmistä ei tuntisi ja kuinka suppea oma maailmankuva olisi. Näin facebookissa erään inspiroivan videon, jossa sanottiin, että kielten oppiminen lisää suvaitsevaisuutta ja saa ihmiset kohtaamaan uudet tilanteet jännittävinä pelottavien sijaan ja tekee ihmisistä sosiaalisesti älykkäämpiä.

One day, after thinking what an impact languages have had on me, I realised how dull life would be if everyone spoke only their mother tongue. How many wonderful opportunities would I have missed out on? How many lovely people would I not know? How narrow would my view of the world be? (Now it's relevant for those who don't know me to acknowledge that Finnish is spoken by not more than six million people) I saw an inspirational video on Facebook which said that studying languages increases your tolerance, makes you encounter strange situations with excitement rather than with fear and, all in all, makes you more socially intelligent. 

Ajatus siitä, että kielissä löytyy aina jotain uutta opittavaa hirvittää ja ihastuttaa. Kukaan tuskin tulee olemaan pisteessä, että he hallitsisivat täydellisesti jonkun kielen - ei edes omaa äidinkielen kanssa. Sujuvasti voi puhua vaikka useitakin kieliä, mutta kehittämisen varaa löytyy varmasti sanavarastossa. Sen sijaan parasta on se, että jokainen uhrattu tunti vaihtuu tietämykseksi ja sitä kautta kielitaidoksi, jolla pääsee kommunkoimaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Kehitystä ei yleensä huomaa heti, joten kun sen tajuaa, se tuntuu sitäkin paremmalta.

Thinking about how much there is to learn fascinates and frightens me at the same time. I bet no-one will reach the point where they can say they master some language perfectly. Nope, not even with your own native language. You may speak several languages fluently, but I swear there will always be room for improvement in terms of vocabulary. The best thing is that every single sacrificed hour will turn into knowledge which, in turn, will become communication skills which facilitate exploring the world. You might not notice your improvement immediately, so when you do, it feels extra good!




Ehkä vaikein asia kielten oppimisessa on kulttuurierot. Eikä niitä välttämättä pysty ymmärtämään ennen kuin juttelee natiivien kanssa. Juuri tämän takia ajatuksia ei aina voi kääntää, vaan täytyy omaksua myös uusia käytöstapoja, jos haluaa olla puhua luontevasti kyseistä kieltä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii hiljaisuus, joka joissakin maissa tulkitaan tylsistymiseksi ja toisissa taas kohteliaisuudeksi, hellittelynimien käyttö tuntemattomien kanssa, erilaisten täytesanojen käyttö tai kirosanojen vahvuus.

Cultural differences play an important part in learning a language. In fact, you may not even notice it before talking with natives. This is exactly why it's crucial to think in another language and not translate your thoughts, if you want to be fluent in a language. Being quiet can be taken as a sign of boredom or politeness, for example, just like using terms of endearment with people you don't know varies a lot, as does the strength of different swearwords.  

Alotin pari viikkoa sitten japanin opiskelun. Miksi? Halusin oppia jonkun aasialaisen kielen, tutustua uuteen kulttuuriin ja sitä kautta laajentaa maailmankatsomustani. Oon niin innoissani, vaikka tämä ei todellakaan tule olemaan helppoa varsinkin kun nyt alkuun opiskelen youtube-videoiden avulla. Haluan kuitenkin tulevaisuudessa pystyä edes jonkunlaiseen kommunikointiin ja yleisempien merkkien lukuun.

I took up Japanese a few weeks ago. Why? Because I wanted to learn an Asian language, get to know a new culture and, that way, broaden my horizons. I'm so excited even though it's quite rough to study with the mere help of Youtube videos at the beginning. Anyway, my goal is to become fluent in Japanese. Let's be real; to study until I reach the level where you're able to communicate somehow and read the most common characters.


Millasia kokemuksia teillä on kielten oppimisesta? Onko joku teistä opiskellut aasialaisia kieliä?

What kind of experiences do you have with learning languages? Has anyone of you studied Asian languages?


Tämä postaus on yhteistyössä käännöstoimisto Transfluentin kanssa.

This blog post is in collaboration with translation agency Transfluent.

04/01/2017

6 Things I Love About Spain

Saapui tällaisen postauksen aika! Ehkä vähän hehkutusta, mutta aloitetaan nyt niistä positiivisista puolista ja katsotaan negatiiviset sitten seuraavassa osassa.

Time to do one of these posts again! This is gonna sound like mere praising, but don't worry; I'll make sure there'll be a post with the negative sides too.

+ Päivärytmi. Mitä enemmän mietin tätä, sitä enemmän olen vakuuttunut. Minusta on helppo rytmittää päivän tekemiset, kun jakaa päivän "aamuun" ja "iltaan" jolloin lounas jakaa nämä puoliskot siinä 14-16 aikoihin. Koko yhteiskunta heräilee siihen 9-10 aikoihin ja kaikki paitsi yksittäiset aamupalakahvilat, on kiinni. En minäkään ennen sitä ole hereillä, joten sopii mulle!

+Tuoreet hedelmät. Mä en oo vielä koskaan onnistunut ostamaan mauttomia mandariinejä, täältä saa Kanarian banaaneja herkutteluun ja viinirypäleet ovat törkeän suuria. Myös lempparihedelmää annoonaa aka chirimoyaa on taas alettu myymään nyt syysaikaan, kun Suomessa en ole koskaan törmännyt siihen ja vannon, että söin elämäni parasta mangoa pari päivää sitten!

+Sosiaalisuus. Espanjassa ei tunnu oudolta jutella tuntemattomille ja ainakin kavereita ja tuttuja saa  nopeasti.

+Hintataso. Täällä parilla-kolmellakympillä saa ostettua supermarketista oikeasti monipuolisesti kaikkea. Kahvittelu, viinit ja tapaksen ovat inhimillisen hintaisia (useimmissa paikoissa) eikä koko menun syöminen ulkona kaada kukkaroa.

+Rento asenne. Kerran koulumatkalla juna pysähtyi Chamartiniin kymmeneksi minuutiksi ja mitä tekee espanjalaiset? Eivät yhtikäs mitään. Jatkavat kirjansa lukemista ja jutustelua, eikä kuulu yhen yhtäkään turhautunutta huokausta.

+Ilmasto ja valo. Varsinkin näin talvisaikaan osaa arvostaa, että pimenee "vasta" kuudelta ja ennen sitä aurinko paistaa täysiä. Lunta, pimeyttä ja miinusasteita ei todellakaan ole ikävä.

+Spanish timetables. The more I think about it, there more I'm actually convinced that it's a good thing that everything runs a bit late here. It's easy to plan your day when you split it into two halves around 2-4 pm. Also, it's totally fine by me that city is still sleeping at nine o'clock apart from some odd bakeries. I'm not awake before nine, anyway!

+Fresh fruit. Never have I managed to buy dull mandarins, they sell bananas from the Canary Islands here and grapes grow up to humongous sizes! Also, my favourite fruit, chirimoya, is everywhere and I've never seen them in Finland...

+Sociability. It doesn't feel weird to talk to strangers over here and you get friends relatively easily!

+Prices. You can actually buy a couple of bags full of healthy food for €20-30 and going out is dead cheap. You're able to buy beer and wine for one or two euros in virtually any place.

+Laid-back attitude Once we were trying to make our way through peak time when suddenly our train stopped in Chamartín for ten minutes. What do Spaniards do? Continue reading their books and chatting without batting an eye. I couldn't hear one single frustrated sigh!

+Climate and sunlight. Especially now that it's winter, I really appreciate the sunlight which lasts until 6pm and which is preceded by bright rays instead of grey clouds. I don't miss the snow, darkness or minus degrees at all!

Mulla on seuraaviks kuukausiks kaikenlaista mukavaa postausta suunnitteilla blogiin - ideoita on niin paljon, ettei niitä ehdi toteuttamaan sitä vauhtia kun ne tulee! Ja hei hyvää uutta vuotta 2017 kaikille!

I've got so many awesome ideas for my blog for the upcoming months - in fact, there are so many of them springing to my mind that I don't have time to carry them out the same pace! Wish you all a very happy new year 2017! 

11/12/2016

University got me like...

...Wow, my index finger's nail is significantly shorter than the others, better file down all my nails.
...Why do I hear typing noises in this lecture? Am I missing something vital? Help?!
...Let's put on some music and get my 3000-word literature assignment done. Wait, what's that word in Swedish? Ah, amazing, I'm learning new words in Swedish, haven't studied it for ages! 
...So, today I'm gonna study the whole day long (=get up at 12:30, have lunch, cry over a guy, cry because you realised you're being such a drama queen, go out with friends to make yourself feel better)
...Skipping classes because you have so many things to do, but realizing you're having even more difficulties after skipping classes.
...Thinking about cleaning your rubbish bin thoroughly because it just seems more important than classifying modifiers and describers.
...The suns out! What a wonderful day to sit inside, study and feel like a bloody prisoner in his jail.
...Wanting to deepen your knowledge in English and French, but not being able to, because your 3000-word literature assignment is constantly haunting you at the back of your mind
...The inspiration to write this very blog post, when you should be something completely different. As always.
...Finally realising you're good something and that's procrastinating.

1. CAKES! Finally having coffee instead of wine. 2. Tried on some new makeuppp 3.Barrio de las letras is super beautiful!

That's my life lately. Not even that many deadlines, but a good amount of stress; probably because I sincerely have no idea how to carry out academic assignments, and even less in Spanish. Like, hold on, I didn't even speak this language four years ago? But I'm glad I'm making progress - even if I don't always stop to think about it.

I have many posts in my drafts, but they're all lacking photos and/or translations, so I've just kept them hanging on. Anywayyyy just came to drop these words to you guys, hope you've all been well!


25/11/2016

Autumn in Madrid

Kuten mulla on tapana sanoa, Madrid on sellainen kansainvälinen, kaunis kaupunki, joka on säilyttänyt perinteensä ja espanjalaisuutensa. Siksipä mä haluan tarjota teille kuvien muodossa tämän kaupungin tunnelmaa eri vuodenaikoihin ja eri kohteista - nyt varsinkin juuri ennen kuin mennään talvisiin tunnelmiin ja jouluvalojen sytytykseen.

Like I always say, Madrid is a beautiful, international city, which hasn't managed to lose its Spanish magic and traditions. That's why I want to offer you a series of photos that capture the city in different seasons, in different locations. Especially now just before they switch on the Christmas lights and make Madrid all festive again.
Tässä teille se "aurinkoinen Espanja". / Here's some "sunny Spain" for you.

Onko mitää parempaa kuin Papizzan 1€ happy hour? Ei hetkiseltään nimittäin tule mieleen! / Is there anything better than Papizza's 1€ happy hour? Because I can't think of anything!

Suurkaupungin tuntua / The big city feeling
Kaunis Retiro täynnä leppoisia ihmisiä ja musiikkia / The beautiful Retiro full of carefree people and music

Se, joka sanoi ettei tästä kaupungista löydy rauhallisuutta oli niin väärässä  / Who said there's no tranquility in this capital was so wrong
Sateenvarjoa tarvitaan silloin tällöin, mutta se ei haittaa, kun se käy mun vaatteisiin! / I don't mind using an umbrella since it goes well together with my clothes!
Aurinkolaskua metsästämässä - missattiin se muutamilla minuuteilla / Looking for the sunset - we missed it by a few minutes
Pub crawlissa mun ihanan suomiespanjakamun Pilvin kanssa / At the pub crawl with my lovely Finnish spainmate Pilvi
Tähän syksyn on kuulunut kieli-iltoja, sadeviikko, juhlimista, kirpparikierroksia, ulkonasyöntiä, mökkiviikonloppu, aikamoinen kasa läksyjä ja opiskelua, kaksi vierasta Suomesta ja luovaa kokkailua. Aika mukavaa kaiken kaikkiaan. Nyt sitten alkaa kylmät kuukaudet, mutta onneksi lomaankin on enää kuukausi aikaa; silloin olisikin aika tehdä pieni irtiotto arjesta ja lähteä Dublin-Manchester-Liverpool reissulle. En malta odottaa!

This autumn has been all about language exchanges, a rainy week, partying, rummaging the second hand shops, eating out, a cottage weekend, a huge amount of homework and studying, two visitors from Finland and some creative cooking. So all in all, quite nice. Now it's time to get ready for the cold months, but luckily my holiday starts in one month and I have something planned: a trip to Dublin, Manchester and Liverpool. Can't wait!! 

21/11/2016

What I've Learned Since I Moved Abroad - The Confessions of a 19-year-old Expat




En enää tiedä, millä kielellä ajattelen
Helpoin vastaus tähän olisi "äidinkielellä, totta kai" mutta ei se niin yksinkertaista ole. Espanja on läsnä koulussa, kotona ja kavereiden kanssa ja silloin kun mä sitä puhun niin kyllä siinä kielessä on ihan kokonaan sisällä - ei kieliä voi puhua kääntämällä ajatuksia koko ajan.
Mun luokkakaveri itse asiassa esitti mulle juuri tämän kysymyksen ja päädyin vastaamaan, että mun aivoissa on sellainen iloinen sekamelska suomea, englantia ja espanjaa. Englanti sen takia, koska monesti jos en tiedä jotain sanaa espanjaksi, pystyn englannin avulla löytämään korvaavan sanan tai muistamaan jonkun unohtuneen sanan.

I don't know anymore which language I think in.
The easiest answer to this would be "in my native language, duh" but it just doesn't happen to be that simple. Spanish is so highly involved in my everyday life in school, at home and with my friends that I'm forced to think in that language. You don't speak a language fluently by translating your thoughts, do you...
Funnily, my class mate just asked me this very question regarding my thinking and languages and I ended up answering that there's a nice little hodgepodge of English, Finnish and Spanish in my mind. English is included too because I find myself looking for words in Spanish with the help of English.


At Retiro park, apparently doing something that closely resembles birdwatching

Olen oppinut elämään hetkessä
Niin au pairina kuten tällä hetkellä, mulla on täällä paljon kavereita, jotka lähtevät pois Madridista. Ei elämästä tulisi mitään, jos jokaisen ulkomaalaisen kamun lähtöä alkaisi surkutella jo kuukautta etukäteen - pitää ottaa ilo irti siitä ajasta, mitä on jäljellä.

I've learnt to live in the moment
Just like when I was an au pair, I still have loads of friends who will leave Madrid. Life would be utterly miserable if I started grieving over every goodbye one month in advance so I decided I might as well just enjoy the
 the time we have left.


Ihmiset saattavat pitää sinua outona, mutta syy voi löytyä kulttuurista
Mä en tykkää sokerista kahvissa, en ole suuttunut kenellekkään jos syön yksin yliopistolla ja junassakin on ihan kiva olla yksin ja kuunnella musiikkia väkinäisen small talkin sijaan. Musta tuntuu, että nämä asiat on espanjalaisille ihan käsittämättömiä. Varsinkin tuo eka kohta, heheh.

People may think you're weird, but the reason might lie in the culture
Nope, I don't like my coffee with sugar, I'm not cross with anyone if I eat by myself at the university and I certainly enjoy taking my morning dose of music instead of having a chat. I feel like these things are incomprehensible to Spanish people. Especially the first bit, hahah.







En koskaan tiedä, kuinka tervehtiä tutustuessa uusiin ulkomaalaisiin
Espanja -tyyliin pusuilla, koska ollaan Espanjassa? Kättelyllä, joka tuntuu vain kiusalliselta ja viralliselta? Vai kenties halilla, vaikka en tunne koko ihmistä? Siinäpä mietittävää. Mä meen aina niillä pusuilla, koska se on luonnollisin tapa, mutta se muuttuu kiusalliseksi, jos toinen ei ole tottunut siihen ja aloittaa kättelemään ja itsellä on jo poski kiinni toisen naamassa.

I never know how to greet other foreigners here
In Spanish style with kisses because, after all, we're in Spain? By shaking hands, which feels too formal? Or perhaps with a hug, even though I don't know the person? That's something to think about. I tend to go with the kisses, because it's the most natural way for me, but the situation can get a bit awkward if the other one starts shaking hands when you yourself have your cheek beside the other person's cheek.  


P.S. Pahoittelut oudoista väleistä tai niitten puutteesta tässä postauksessa; että osaakin olla itsepäinen tämä blogger!!

P.S. Sorry for the weird gaps or the lack of spaces in this post; blogger can be such a pain in the you-know-what!!